Älykkään sairaalan anatomia

Olemme jo tottuneet siihen, että liittämällä sanan "äly-" tai "älykäs" tutun, arkisen asian eteen, se ottaa harppauksen kohti modernimpaa. Älypuhelimet ja älytelevisio ovat monille jo arkipäivää, eikä älykkäistä lukoista tai kodeistakaan puhuminen välttämättä pistä keskustelukumppanin päätä pyörällä. Mutta mitä tarkoittaa kun sairaala saa etuliitteen "älykäs" – ja mitä etuliitteen käyttäminen edellyttää sairaaloilta ja hoitolaitoksilta?

Länsimainen terveydenhuolto käy läpi voimakkaita muutoksia. Monissa korkean elintason maissa väestö elää aiempaa pidempään, mikä monien hyvien puoliensa lisäksi tarkoittaa lisääntyviä vanhuusajan sairauksia ja painetta hoitolaitoksien suuntaan. Monet sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon laitosten prosesseista ovat vanhanaikaisia ja kankeita, mikä hidastaa hoitoon pääsyä sekä ylikuormittaa terveydenhuollon henkilökuntaa. Samaan aikaan tarve ennakoivalle terveydenhuollolle sekä potilaiden odotukset sairaaloiden palvelutasolle kasvavat.

Tekemällä sairaaloista älykkäämpiä voimme tehostaa aikaa vieviä ja mutkikkaita prosesseja, sujuvoittaa hoitoketjuja, sekä parantaa hoidon laatua ja potilaskokemusta.

Alalla ei kuitenkaan vielä olla yksimielisiä siitä, mitä älykkyydellä sairaalan yhteydessä tarkoitetaan. Osalle se tarkoittaa kokonaan uutta – eli koko sairaalaympäristön rakentamista uudelleen energiatehokkaasti, laajaa IoT-verkostojen hyödyntämistä sekä modernien hoitomenetelmien ja -teknologioiden haltuunottoa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisesta sairaalasta ollaan rakentamassa “maailman älykkäintä sairaalaa”, kun sen koko vanha, epätehokas rakennuskanta korvataan kokonaan uudisrakennuksilla vuoteen 2030 mennessä.

Toisille älykäs sairaala tarkoittaa vanhojen järjestelmien korvaamista uusilla teknologioilla, yhteistyötä teknologiayritysten kanssa, sekä jäykkien prosessien automatisaatiota. Keski-Suomen tuliterässä sairaala Novassa esimerkiksi lääkkeitä säilytetään älylääkekaapissa, antibiootteja annostellaan antibioottirobotin avulla ja henkilökunta saa työvaatteensa puhtaana vaateautomaatista, mikä vähentää työasujen hamstraamista ja katoilua.

Älykkäällä sairaalalla voidaan myös viitata terveydenhuollon ratkaisujen viemiseen sairaalan seinien ulkopuolelle, jolloin ajattelun ytimessä on terveyden ylläpitäminen. Esimerkiksi moniin elintapasairauksiin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi kannustamalla ihmisiä seuraamaan omaa terveydentilaansa ja optimoimaan hyvinvointiaan teknologian avulla. Eikä kyse ole vain sensoreista – kotiin asti ulottuva älykäs sairaala voi kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa myös sitä, että sairaalahoitoon saapuva potilas voi sujuvoittaa käyntiään ilmoittautumalla ja esimerkiksi varaamalla parkkipaikan etukäteen.

Lienee sanomattakin selvää, että koko sairaalan uudelleen rakentaminen vaatii sellaisia resursseja, joita harvalla taholla on mahdollisuus käyttää. Optimointi ja uudistaminen eivät kuitenkaan aina vaadi valtavia rahallisia tai ajallisia panostuksia, vaan prosessit voidaan päivittää älykkäämmäksi kevyemmin ja nykyistä hyödyntäen. Esimerkiksi tekoälyalgoritmi voidaan kouluttaa tehostamaan oirearviointia, ennustamaan lääkkeiden kulutusta ja automatisoimaan hoitopolun suunnittelua ilman raskaita investointeja infraan. Myös nykyistä laitteistoa voidaan hyödyntää – esimerkiksi kulunvalvontaa ja potilasturvallisuutta voidaan tehostaa päivittämällä konenäköalgoritmit nykyisiin valvontakameroihin (https://smartbi.health/insights/konenaekoe-vanhustenhoidossa).

Vaikka Oulun sairaalan kaltaiset valtavat uudisrakennushankkeet ovat merkittäviä edistysaskeleita suomalaiselle terveydenhuollolle, ei muissa sairaanhoitopiireissä ole varaa jäädä odottamaan, että vanha hajoaa ympäriltä ennen kuin voidaan kokeilla uutta. Tehokkaampi, turvallisempi ja potilaille sekä hoitohenkilökunnalle viihtyisämpi sairaala on onneksi mahdollista luoda myös ilman miljoonainvestointeja.